torstai 29. lokakuuta 2015

Kuulumiset

Vähän blogi jäännyt jäkeen facebookin päivityksistä, mutta laitetaampas tännekkin nyt viimein mitä hamsulaan kuuluu.

R.I.P Lenni, Rusina ja Mellu

Viimein cämpsyt pääsivät pois, nyt ovat veljien ja isän luona. Tästä poikueesta ei ole enään siis ketään olemassa veljethän joutui lopettaa jo luovutusikäsenä. Hieman kauan meni lopetuksen kanssa, mutta nyt kun tuli kiireellinen toinen tapaus niin viimein nekin pääsivät pois. Rusinallehan tuli sokeri jonkun aikaa sitten vettä alkoi nyt mennä hirveästi, ja se ei jaksanut hirvästi liikuskella enään. Mellu sisko hoito ahkerasti siskoaan vaikka itse laitui kovin poskensa takia, jossa oli samanlainen kasvain kuin isälleen ilmestyi. Mellu oli ainoa jolla ei ollut sokeria, mutta sille sattui toinen vaiva sitten. Nämä kaksi olivat aivan ihana pari niin välittätivät toisistaan. Ja todella kilttejä cämsyjä. Näiden pois menoon olin valmistautunut alusta asti kun tiesi miten veljille kävi.



Lenni taas ollut jo kauan todella kurjan näköinen, mutta nyt alkoi mennä viimeisetkin voimat. Uskon, että olisi muutaman päivän sisällä kuollut itsestään, mutta en halunnut sen kituvan enään. Se joi pullollisen päivässä, ja kusi valtavia määriä. Myös turkkia sillä ei enään ollut paljon ollenkaan, ja alkoi olla jo hieman koordinaatio häiriöitä. Lenni eli kumminkin 2 vuotiaaksi.




Levätkää rauhassa rakkaat, enään teihin ei satu!

Poikasista

Sennin poikasia olen odottaut kovasti. Ensimmäisenä mahdollisena päivänä pidän lauantaita. Urosta ei enään siedä, mutta mahasta ei ole vielä mitään merkkiä. Hieman nisät erottuu paremmin. Onhan tässä vielä aikaa mahan kasvaa kun mahdollisia astumispäiviä on monta. Voi helposti mennä ensiviikkoonkin. Tarkkaa astumista en ole nähnyt tapahtuvaksi, mutta ovat olleet ilman vahtimista yhdessä.

Tuomari

Sain myös tuossa viikko sitten tuomarioikeudet lemmikkiluokan syyrialaisille. Eli koulutukseni on nyt päätöksessä. Arvostelen syyrialalais naaraat Limingan näyttelyssä 1.11 naaraita on reipas 40 kpl. Eli tekemistä piisaa, mutta odotan kyllä innokkaasti tätä! Kaverit on sihteerinä ja assarina niin ei tarvitse heitä jännittää.

Dooris

Uusi syrkkini sai siis lempinimekseen Dooris. Ja on aika melkoinen tapaus. Toista syrkkiä minulle ei nyt loppupeleissä tullut kun ruostetta ei syntynyt. Dooriksen kanssakin ollaan tutustuttu ahkeraan. Meillä ollut hieman erimielisyyksiä, mutta eiköhän pikku hiljaa meistä kaverit tule kun Dooris pääsee teini vaihteen yli. Dorikselta joutu ottaa myös juoksarin vasta pois kun veti jalkansa haavoille. Taisi olla liin kiva vehe. Saa sen takaisin kun jalat parantuneet, ja hyvin ovat alkaneet jo parantuakin. Enään isoin haava jäljellä.



2 kommenttia: